Litmasen loukkaantumiset

Suomen kaikkien aikojen jalkapalloilija Jari Litmanen kertoo The Guardianin haastattelussa, että hän ei ole vieläkään täydessä kunnossa koronaviruksen aiheuttaman pitkäaikaisen taudin jäljiltä.

– Covid pysyi kanssani pari vuotta. Nyt yritän tehdä enemmän asioita. Se ei kuitenkaan ole sama, ei 100 prosenttia, Litmanen kertoo.

– Voin nyt kävellä, pyöräillä ja hiihtää tunnin, mutta minun on oltava varovainen, koska muistan kuinka heikkona olin. Keskityn enemmän perhe-elämään Tallinnassa kuin jalkapalloon. Litmanen asuu perheineen Tallinnassa, mutta hän korostaa, että hänen maansa on edelleen Suomi. ”Omaksi” kaupungikseen hän ei sen sijaan nimeä syntymäkaupunkiaan Lahtea tai Helsinkiä, jossa hän on myös asunut.

– Amsterdam on kaupunkini. Myös Litmasen edustama amsterdamilainen seura, Ajax, on vahvasti ottanut suomalaisen omakseen, sillä Ajax on äskettäin julkaissut Litmasen nimissä retrovaatemalliston. Vain Johan Cruyffille Ajax on tehnyt aiemmin vastaavan. Litmanen oli voittamassa Ajaxissa Mestarien liigan vuonna 1995, viisi Hollannin liigan mestaruutta ja kolme Hollannin cupia. Haastattelussa Litmanen kommentoi myös Suomen tulevaa ottelua Walesia vastaan. Ensi torstaina Cardiffissa pelattavassa ottelussa ratkaistaan, kumpi pelaa seuraavalla viikolla paikasta ensi kesän EM-lopputurnaukseen.

– He [Wales] ovat suosikkeja, mutta ei niin vahvasti kuin he ovat olleet, Litmanen toteaa.

Jalkapallolegenda Jari Litmasen edelliset runsaat kaksi vuotta ovat olleet karmeita. Litmanen, 51, sairastui koronaan pandemian alkuvaiheessa keväällä 2020. Lahdessa osaomistamansa ravintola Hookin avajaisissa maanantaina käynyt ”Litti” sanoo nyt, että pahin on jo takana, mutta vieläkään hän ei voi palata normaaliin elämäänsä. Litmasen on pitänyt jättää rakkain harrastuksensa, jalkapallon pelaaminen, kokonaan pois.

– Jälkioireiden vuoksi en edelleenkään pysty vetämään kunnolla jalkapalloa. Se ottaa rankasti päähän, sanoo Litmanen, jonka ei katsota tehneen koskaan varsinaista lopettamispäätöstä. Amsderdamin Ajaxissa 1990-luvulla maailmanmaineeseen noussut Litmanen on jo aiemmin kertonut julkisuudessa kärsineensä koronaviruksen pitkittyneistä oireista. Hän kuvailee oireidensa olleen yhtä aikaa niin fyysisiä kuin henkisiä.

– Nyt olen jo aika hyvässä tikissä, eli katseeni on vahvasti eteenpäin ja kuntoni nousee koko ajan. Hyvä niin, sillä korona oli tosiaan painajainen. Erityisesti ensimmäiset puoli vuotta olivat tosi vaikeita, ja vajosin ihmisenä aivan pohjalle.

– Se oli se pahin asia, en ole koskaan kokenut mitään vastaavaa, Virossa perheineen jo pitkään asunut Litmanen ruotii.

– En jaksanut tehdä mitään ja koska en pystynyt harrastamaan itselleni elintärkeää liikuntaa, oireet kolahtivat myös päänuppiini. Sellaiset puolitoista vuotta tuntui, että oli korona päällä, ja siitä seurasi tietysti iso jumi korvien väliin.

– Pitää muistaa, että sitä ennen olin tehnyt yhä säännöllisesti ammattisporttarin treenejä. Litmanen kertoo pystyneensä hiihtämään toissa talvena vain noin 20 minuutin lenkkejä. Viime talvena hän kuitenkin veti kerran viikossa jo noin tunnin hiihtolenkkejä.

– Pahimpina aikoina en kerta kaikkiaan voinut tehdä pitempiä liikuntasuorituksia, koska siitä olisi seurannut heti pahoinvointia, Litmanen kertoo. Hiihdon lisäksi hän on harrastanut muun muassa jääkiekkoa ja juoksua. Jalkapalloakin hän on yrittänyt pelata, esimerkiksi virolaisessa harrastesarjajoukkueessa, mutta toistaiseksi siis vaatimattomalla otteella.

– Jalkapallo on mulle edelleen kaikkein rankin laji, ja siksi olen kieltäytynyt systemaattisesti kaikista hyväntekeväisyysmatseistakin. En ole nyt kuin noin 15 minuutin kunnossa, enkä silloin nauttisi pelaamisesta. En mahda luonteelleni mitään, Litmanen korostaa. Maailman kärkipelaajien joukkoon aikoinaan kuulunut Litmanen ei yksinkertaisesti osaa vain käyskennellä kentällä.

– Kun lähden pelaamaan mitä tahansa matsia, en osaa antaa periksi vaan elän peliä tietokonemaisesti ja pyrin reagoimaan kaikkiin tilanteisiin mahdollisimman ammattimaisesti. Mutta kun kentällä rekkakuskitkin painavat vasemmalta ja oikealta ohi minun nojatessa polviini, tiedän olevani selvästi vajaatehoinen. Jatkan pelaamista, kun olen taas riittävän hyvässä kunnossa. Jalkapallo on joka tapauksessa keskeinen osa Litmasen perheen arkea. Hänen poikansa Caro (pian 17 vuotta) ja Bruno (15) harrastavat lajia aktiivisesti virolaisessa seurajoukkueessa. ”Kuningas” itse työskentelee C Moren jalkapalloasiantuntijana.

– Seuraan tietysti tarkasti poikien treenejä ja pelejä, mutta ohjeita pyrin antamaan vain hyvin valikoidusti. Kun annan vinkkejä tai ehdotan jotain, pojat päättävät tietysti itse, ottavatko niitä omaan käyttöönsä, sanoo Litmanen, jolla on ollut Lahdessa kesäasunto jo noin 25 vuotta.

– Valitettavasti isä tietää jalkapallosta enemmän kuin pojat, mutta yritän silti koko ajan huolehtia, ettei siitä tulisi rasite. Olen pojille ennen kaikkea isä. Pian he alkavat olla siinä iässä, että pitäisi tehdä valintoja sen suhteen, kuinka tosissaan lajiin panostavat. Sen päätöksen he tekevät itse. Legendan oma isä Olavi Litmanen niitti mainetta sekä pelaajana että valmentajana, ja niiltä ajoilta uuteen ravintolaan on löydetty sisustuselementtejä. Valokuvat muistuttavat niin ikään ajoista, jolloin Litti Litmasen ja häntä kolme vuotta nuoremman ex-maajoukkuepelaaja Joonas Kolkan taitopohjat luotiin. Kaksikko oli Lahdessa ilmiö, kiitos lähes tauottoman omatoimisen treenaamisen.

– Opin tuntemaan Joonaksen 14-vuotiaana, kun huomasin hänenkin käytännössä asuvan Suurhallissa. Sittemmin treenasimme yhdessä aina koulupäivien jälkeen, Litti muistelee.

– Samantapaista treenaamisen iloa toivoisin lahtelaisten ja ylipäätään suomalaisten eri lajien nuorten löytävän. Kaikista ei voi eikä tarvitse tulla huippupelaajia, mutta tavoitteellinen treenaaminen auttaa elämässä aina eteenpäin.

– Olen pelannut aikoinaan paljonkin golfia, mutta lopetin vuonna 2005. Minulla ei ollut sille enää aikaa, kun olin jo perheenisä ja jalkapallokin vei oman aikansa, Jari Litmanen kertoo. "Kuningas” oli odotettu vieras Tallinnan lähellä Rae Golfissa keskiviikkona järjestetyssä kutsukilpailussa, jossa oli mukana runsaasti Suomen eturivin urheilu-, musiikki- ja viihdetähtiä. Litmanen asuu Tallinnassa, joten hänellä oli lyhyt matka saapua turnaukseen. Paikalle hän karautti komeasti mustalla Porschella, jota hän kutsui kesäautokseen.

– Ajan tällä vain pari kertaa vuodessa, hän naurahti parkkipaikalla. Kesää Litmanen sanoo viettäneensä perheensä eli Ly-vaimon ja kahden pojan kanssa Virossa ja Suomessa.

– Kesä on Suomessa ja tietysti Virossakin niin kovin lyhyt. Tämä on vuoden parasta aikaa ja siitä on pyrittävä nauttimaan, Litmanen kuvailee. Litmasten pojat ovat nyt 14- ja 16-vuotiaat ja harrastavat – yllätys yllätys – jalkapalloa. Treenejä pojilla on neljä kertaa viikossa ja päälle tulevat pelit. Heidän jatkosuunnitelmistaan ei Litillä ole kuitenkaan tarkempaa tietoa.

– Meillä jokainen päättää itse, mitä tekee elämällään. Jokainen hahmottaa itse oman juttunsa. Asioista voidaan kyllä keskustella. Tärkeintä on, että jokainen löytäisi polun, joka on itselle miellyttävä, hän pohtii.

– En ole varsinaisesti huolissani poikieni tulevaisuudesta, vaikka maailmassa onkin nyt paljon levottomuutta. Maailmassa on aina ollut sapelien kalistelua, mutta totta kai se on nyt poikkeuksellista, että sota on aivan Euroopan porteilla. Litti ei itse ole varsinaisesti mukana poikiensa joukkueen Nõmme Kaljun toiminnassa, mutta tuuraa joskus tarvittaessa valmentajaa harjoituksissa tai peleissä. Kotona Litmasilla puhutaan sekä suomea että viroa.

Ly puhuu poikiensa kanssa viroa ja Litti suomea, ja keskenään kaikki puhuvat joko viroa tai suomea tilanteen mukaan. Litti itse sanoo viihtyvänsä Tallinnassa hyvin, mutta muistuttaa eläneensä seitsemässä eri maassa sen jälkeen, kun lähti maailmalle 30 vuotta sitten.

– Tallinna ja Helsinki eivät enää juuri eroa toisistaan. Kun olen Tallinnassa, tunnen olevani Helsingissä, ja kun olen Helsingissä, tunnen olevani Tallinnassa. Viron kielen taidostaan Litti antaa esimerkin antaessaan Rae Golfin club housella haastattelun virolaiselle TV-kanavalle. Haastattelussa hän puhuu virheetöntä viroa.

Koronasta toipuminen on vienyt Litmasella, 51, kauan. Vasta nyt hän tuntee olevansa taas voimissaan, vaikka koronan hän poti vuoden 2020 maaliskuussa.

– Koronavaihe jäi minulla päälle 1,5 vuodeksi ja se pani koko elämäni päälaelleen. Elämäni oli pitkään selviytymistaistelua ja kykenin ajattelemaan vain sitä, miten pääsen päivät läpi. Minulla ei ollut yhtään voimia ja pahimmillani nukuin joka päivä kahdet päiväunet. Urheiluni oli sitä, että jaksoin hiihtää 20 minuuttia kerrallaan, Litmanen kertoo. Litmanen kertoo saaneensa long covidiin hoitoa usealta lääkäriltä. Hän myös oli Tallinnassa sairaalassa melkein viikon tutkittavana.

– En tiedä, mistä sain tartuntani, sillä keväällä 2020 koronavirus oli uusi asia ja siitä puhuttiin lähinnä vain Kiinaan sijoittuvana vitsauksena. Täällä Virossa korona lähti leviämään Saarenmaalla järjestetystä lentopallomaaottelusta. Saatoin olla onnekas siinä mielessä, että yleiskuntoni oli ennen sairautta hyvä. Miten minun olisi käynyt, jos en olisi ollut kunnossa? Korona kävi lopulta läpi koko Litmasten perheen, mutta vain Littiin se iski pahana.

– Mutta, kuten sanoin, nyt alan olla jo kunnossa. Tänä talvena pystyin hiihtämään jo tunnin yhdellä kertaa.

Litti sanoo päiviensä muotoutuvan nykyään sen mukaan, mitkä ovat muiden perheenjäsenten tarpeet. Hän kuljettaa poikiaan kouluun ja treeneihin, ja tekee siinä sivussa rauhalliseen tahtiin omia työjuttujaan ja pitää huolta kunnostaan.

– Tämä on uusi alku elämälleni, hän naurahtaa.

– Olen myös aloittanut uudestaan TV-kommentointihommat ja seuraan jalkapalloa laajasti ympäri Eurooppaa. Suomalaistakin jalkapalloa Litti sanoo seuraavansa aktiivisesti. HHän uskoo Suomen miesten maajoukkueen kehittyneen huomattavasti viimekin vuosina.

– Jalkapallo on mennyt Suomessa jatkuvasti eteenpäin niin valmennuksellisesti kuin pelillisesti. Pelaajien oma motivaatio on kehittynyt. A-maajoukkueessa meillä on ollut hyvä tilanne koko ajan, Litti jäsentää. Kansojen liigaa hän pitää hyvänä asiana Suomelle, sillä se tarjoaa runsaasti pelejä samantasoisia joukkueita vastaan. Litin mukaan Suomi on oppinut niistä peleistä todella paljon.

– EM-kisapaikka oli iso buusti suomalaiselle fudikselle. Tällä kertaa karsinnat kääntyivät Suomen osalta toiseen suuntaan, mutta sen yli on vain päästävä. Menestys on ollut täysin Suomen omissa käsissä niin EM- kuin MM-karsinnoissakin. Litmasen mukaan Kansojen liiga ei ole ollut mieleen Euroopan suurille ja perinteisille jalkapallomaille, joille isot pelit pelataan EM- ja MM-kisoissa.

– Otetaan vaikka Ranskan joukkue, jossa on pelaajia huippuseuroista kuten PSG:stä ja Juventuksesta. Ei niiden tarvita todistella mitään Kansojen liigassa eivätkä ne ole peluuttaneet niissä peleissä aina ykkösnyrkkejään. Ei Ranskan tarvitse testata jotain Mbappea, että onko hän hyvä pelaaja ja missä kunnossa hän on?

Tärkeää Suomessa on Litin mukaan se, että täälläkin jalkapallosta voi nykyään tehdä vakavasti otettavan ammatin. – 80-luvulla minulle naurettiin Suomessa kun kerroin, että minusta tulee jalkapalloammattilainen. Silloin saattoi joku suomalaisfudari lähteä pelaamaan Ruotsiin, mutta ei juuri muualle. Ei minun oma mummonikaan ymmärtänyt minua vaan tivasi minulta vielä vuonna 1991, että minne sinä Jari menet opiskelemaan armeijan jälkeen? hän naurahtaa.

– Nykyään seuroilla on Suomessa akatemiat ja hyvä yhteistyö koulujen kanssa. Kehitys on ollut sama muissakin urheilulajeissa kuten hiihdossa, jossa jaettiin ennen palkintoina mikroaaltouuneja ja kahvinkeittimiä. Entä saavuttaako Suomi jalkapallossa koskaan maailman tai edes Euroopan huippua?

– Pitää muistaa, että jalkapallo on maailmalla erittäin kilpailtu laji. Pelkästään Saksassa on kymmenen miljoonaa rekisteröityä pelaajaa.

– Jossain Etelä-Amerikassa jalkapallo ei ole vain laji vaan intohimo ja myös mahdollisuus hankkia perheelle parempi elintaso. Meillä Suomessa on koulutukset ja terveydenhuolto olemassa, joten suhtautuminen urheiluun on sen myötä erilaista. Meillä ei ole samanlaista pakkoa menestyä, Litmanen kertoo.

– Me olemme pieni maa ja meillä on vähemmän ihmismassaa, joka sekin jakaantuu kaikkiin mahdollisiin urheilulajeihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettemmekö me voisi menestyä.

FC Barcelonan edesottamuksia ja menestystä Litmanen sanoo seuraavansa aivan erityisesti. Onhan Barca iso seura, joka on lähellä hänen sydäntään. Litmasen mukaan Barcelona on saanut aivan uuden vaihteen silmään sen jälkeen, kun valmentajaksi saatiin Xavi Hernandez.

– Barcelona oli jonkinlaisessa henkisessä lamassa kun Messi ei ollut seurassa. Xavi on nyt saanut opiskella seuraa ja hän on alkanut tehdä asioita, joita voisi kuvailla barcelonamaisiksi, Litti kuvaa.

– Kuvaavaa on, että seura oli etsinyt uutta Dani Alvesia, mutta Xavi keksi soittaa alkuperäiselle Dani Alvesille ja pyysi hänet takaisin, vaikka Alves on jo 38-vuotias. Aivan kaikkia Barcelonan pelejä Litti ei kuitenkaan katso, sillä Euroopassa on paljon muitakin kansallisia sarjoja, kuten brittien Valioliiga. Sitä ovat hallinneet viime vuosina kahteen pekkaan Liverpool ja Manchester City.

– Tällä kertaa sarjasta tulee tasaisempi, sillä kovassa iskussa ovat myös Chelsea, Manchester United ja Arsenal. Manchester Cityä pidän kovana joukkueena, ja sen valmentaja (Pep Guardiola) on hyvin erikoinen. Hän on saanut sen jutun toimimaan. Ilman Manchester Cityä Liverpool olisi voittanut monta mestaruutta peräkkäin. Yksittäisistä eurooppalaispelaajista Litti nostaa esiin Manchester Cityä nyt edustavan Erling Haalandin, joka eteni kovaa vauhtia kiihdytyskaistalla Salzburgissa ja on nyt valmis pelaaja niin fysiikalta, voimilta kuin nopeudeltaankin.

– Haaland on kova joukkueessa kuin joukkueessa. Hänellä on kyky päästä maalipaikkoihin helposti ja viimeistellä kovalla prosentilla, aivan kuin Ronaldolla. Champions-liigassa hän on tehnyt kaikkein nopeimmin kymmenen maalia. Haalandista näki jo nuorella iällä, miten pitkälle hän tulee pääsemään.

Suomen kaikkien aikojen jalkapalloilijalla Jari Litmasella on ensi viikolla edessään merkkipäivä. Litmanen saavuttaa lauantaina 20. päivä helmikuuta 50 vuoden iän. Suomalaislegenda asuu nykyään Virossa, jossa mennyt vuosi on ollut haastava. Litmanen sairastui koronaan keväällä, eikä koe vieläkään toipuneen täysin.

– En vain ole kunnossa. Kaikki fyysiset rasitukset kolahtavat kovasti. Nyt olen joutunut ensimmäistä kertaa miettimään, mitä jaksan tai kykenen tekemään, Litmanen kertoi lähestyvän merkkipäivän kunniaksi järjestämässään mediatilaisuudessa.

– Jos joskus tuntuu hyvältä ja vähän innostuu, se kyllä tulee kovaa takaisin. Siinä menee monta päivää toipuessa. Litmanen on viettänyt korona-aikaa kotonaan Virossa perheen kesken rajoitusten keskellä. 50-vuotispäiviä juhlitaan hankalassa tilanteessa luonnollisesti perhepiirissä.

– Tässä on oltu aika kanveesissa. Vuosi sitten maaliskuussa olin vielä fyysisesti erittäin hyvässä kunnossa. Voisi sanoa, että viimeisen vuoden aikana olen vanhentunut enemmän kuin yhdeksässä sitä edeltävässä, Litmanen harmitteli. Litmanen on ollut julkisuudessa esillä viime aikoina vain vähän. Suomessa vieraillessaan hän on mahdollisuuksien mukaan mukana Kakkosessa pelaavan kasvattajaseuransa Lahden Reippaan edustusjoukkueen toiminnassa päävalmentajan Tommi Kautosen apuna. Tallinnassa viime aikojen ykkösjuttu on löytynyt hiihtoladuilta.

– Viimeisten kuukausien aikana olen saanut kiksejä siitä, kun olen käynyt pari kertaa viikossa hiihtämässä. Minulla on Iivo Niskasen oranssimustat hanskat aina kädessäni, Litmanen paljasti.

– Oli kuumetta, päänsärkyä, lihassärkyä, hengenahdistusta ja kaikkea mahdollista. Koronan potemisessa meni neljä viikkoa ja sen jälkeen on ollut nyt pari viikkoa toipumista, Jari Litmanen kertoo Unibetin Kuninkaan puhe -podcastissa. Virossa asuvan Litmasen perheessä koronan sai ensimmäisenä Ly-vaimo.

– Hänellä testattiin ja todettiin korona, ja reilun viikon päästä siitä sairastuin itse. Kyllähän se pysäytti, Litmanen sanoo.

– Onneksi kivut tai hengenahdistukset eivät olleet missään vaiheessa niin kovia, että olisi tarvinnut lähteä sairaalaan, vaan pystyin sairastamaan taudin kotona. Ei nämä mitään helppoja viikkoja silti ole ollut. Koko elämänsä liikkumaan tottuneelle Litmaselle oman haasteensa toi myös koronan aiheuttama usean viikon pakkolepo urheilemisesta.

– Sairastaminen oli hyvin väsyttävää, ja välillä olo oli todella raskas. Fyysisesti en ole varmaan koskaan ollut niin huonossa kunnossa.

– Toisaalta siinä neljä viikkoa sairastaessa kun oli vähän tiukempaa, niin ei siinä jalkapalloa tai muuta urheilua oikeastaan edes kaivannut. Ajatukset oli vähän muualla. Nyt Litmanen perheineen voi kuitenkin taas hyvin. Hänet on testattu parantuneeksi koronasta ja käynnissä on toipuminen monen viikon sairastelusta.

– Toipuminen on tarkoittanut lepäämistä sekä kevyttä kävelyä ja pyöräilyä, että saisin voimia takaisin. Mutta ei tässä tarvitse vieläkään kovin pitkää matkaa taittaa tai tempoa pitää, että alkaa jo tökkimään, Litmanen kuvailee. Korona on pysäyttänyt myös kaikki Euroopan suuret jalkapallosarjat. Hollannissa ja Ranskassa jalkapallokausi määrättiin jopa päättyneeksi viikkoja sitten. Sen sijaan esimerkiksi Englannissa ja Saksassa kausia on tarkoitus jatkaa. Bundesliigassa pelit käynnistyvät näillä näkymin jo ensi viikonloppuna.

– Sataprosenttisesti hyvää ratkaisua tuskin on edes olemassa, sillä sekä pelien lopettamiseen että jatkamiseen liittyy hyviä ja huonoja puolia. Litmanen korostaa, että tärkeintä olisi nyt tehdä joku päätös.

– Pelaajan näkökulmasta kaikesta vaikeinta on kuitenkin jatkuva epätietoisuus tulevasta. Nyt mennään jo loppukeväässä, ja monilla on takana pitkä fyysisesti ja nyt etenkin henkisesti raskas kausi. Siksi sarjojen pitää tehdä nyt päätöksiä koronan suhteen: joko laitetaan kausi pakettiin tai päätetään pelien jatkamisesta. Kausien päättäminen kesken on ongelmallista monessakin mielessä. Hollannissa sarjanousujen jäädyttäminen tai europelipaikkojen määräytyminen vajaan otteluohjelman perusteella on johtanut jo seurojen oikeustoimiin. Litmaselle tutussa Ajaxissa ollaan yhä epätietoisia siitä, pääseekö seura suoraan Mestarien liigan lohkovaiheeseen vai ei.

– Sillä on iso ero, kun mietitään Ajaxin tulevan kauden joukkuetta, koska varma Mestarien liigan paikka vaikuttaa saatavilla oleviin sekä tarvittaviin pelaajiin, Litmanen tietää.

– Urheilullisten asioiden lisäksi se vaikuttaa suoraan myös seuran talouteen, kuten tv-sopimuksesta, lipputuloista ja yhteistyösopimuksista saataviin tuloihin. Siksi epätietoisuus tulevasta on kaikkien kannalta todella vaikeaa. Litmanen kuitenkin korostaa, että talouden sijaan päätösten ykköskriteeri tulee aina olla ihmisten hyvinvointi.

– Kaikessa tässä pitää lähteä pelaajien, valmentajien ja joukkueen terveydestä. Se on numero yksi.

Suomen kaikkien aikojen jalkapalloilija Jari Litmanen pelasi ruotsalaisessa Malmössä vuosina 2005–2007. Suomalaisen aikaa Allsvenskanissa haittasivat useat loukkaantumiset, joiden takia Litmanen pelasi kolmena vuotena vain kymmenessä liigaottelussa. Malmön puheenjohtajana tuohon aikaan ollut Bengt Madsen kertoo tuoreessa haastattelussa Litmasen hienosta eleestä, kun vammat haittasivat.

- Hän oli niin oikeudenmukainen. Hän vain totesi näin: "En enää tule paremmaksi tai terveemmäksi, ja te olette jo maksaneet allekirjoitusbonuksen – sen te saatte takaisin". Kuka muu pelaaja olisi tehnyt sellaista, sanoo Litmasta selvästi arvostava Madsen. Malmön tuolloinen puheenjohtaja kertoo haastattelussa myös siitä, miten sai houkuteltua Litmasen Etelä-Ruotsiin.

- Soitin vain Jarille ja kysyin, olisiko hän kiinnostunut tapaamisesta. Se järjestyi. Litmasella vaimoineen oli kuitenkin yksi huoli ennen muuttoa.

- Koska Jarin vaimo oli ensimmäistä kertaa raskaana, he olivat hieman huolissaan asiasta. Siksi järjestin tapaamisen sairaalassa, jossa he tapasivat synnytysosaston johtajan. Sen jälkeen he tunsivat olonsa huojentuneeksi, Madsen sanoo. Litmanen teki Malmön paidassa pelaamissaan kymmenessä Allsvenskan-ottelussa kolme maalia. "Kuninkaaksi" tituleerattu Litmanen pelasi viimeiset kilpailulliset ottelunsa vuonna 2011 HJK:n paidassa.

Jalkapalloliigan puolustava mestari HJK aloittaa sarjakautensa sunnuntaina kotikentällään ilman maestro Jari Litmasta.Kuninkaaksikin kutsutun taiturin osallistuminen Klubin neljännen peräkkäisen mestaruuden jahtiin on vielä kysymysmerkki.

"Jari on tosi tarkka. Se jalka pitää olla 100 prosenttisessa kunnossa - eikä melkein", HJK:n valmentaja Antti Muurinen selittää."Toisaalta voin kertoa, että Jarin innostus tuntuu kaikessa tosi hyvältä. Hän on tuonut oman osaamisensa harjoituksiin."

Litmasella, 41, tuntuu riittävän intoa peleihin. Ei kuitenkaan millä tahansa ehdoilla.
"Menemme (hänen) polven ehdoilla. Takapakkia on tietenkin se, että hän ei ole nyt pystynyt harjoittelemaan."

"Ja polven pitää kestää pitempää harjoittelua. Siis ennen kuin mietimme pelejä tai pelaako hän yleensä tällä kaudella. Hän pelaa jos pystyy ja päästään sopimukseen", Muurinen paljasti.

Helmikuussa 41 vuotta täyttävän suomalaisen jalkapalloilun legendan Jari Litmasen päätös uran jatkumisesta venyy ainakin maaliskuulle saakka. Miettimistauon Jari Litmanen joutuu ottamaan nyt pakon edessä, sillä hän joutuu ensi viikolla polven tähystysleikkaukseen. Leikkauksessa polvesta korjataan repeytynyttä kierukkaa eli kyse on hiukan vastaavasta vammasta¨, josta Litmanen kärsi viime kesänä. Toipumisajaksi on alustavasti arvioitu 4-6 viikkoa.

- Polvi meni juoksuharjoituksissa joulun jälkeen. Kävin sitten asianmukaisissa tutkimuksissa ja tähystys todettiin ainoaksi mahdollisuudeksi, Litmanen kertoi.

- Nyt tulee sitten taukoa, mutta ei sinänsä suurta muutosta, sillä olin muutenkin ajatellut pohtia omia jatkokuvioitani vasta myöhemmin keväällä.

Litmanen voitti päättyneellä kaudella HJK:n riveissä tuplamestaruuden ja oli etenkin Suomen Cupin finaalissa ratkaisevassa roolissa iskettyään HJK:n 1-0-maalin jatkoajalla KuPS:n verkkoon. Veikkausliigassa hän pelasi

18 ottelua ja viimeisteli yhden osuman.

Tuoreimmassa tapauksessa Litmanen sai aivotärähdyksen pallon osuttua maanantain harjoituksissa hänen päähänsä. Mies sai aivotärähdyksen myös heinäkuussa. Silloinkin vamma tuli HJK:n harjoituksissa Litmasen iskettyä päänsä tekonurmeen.

Tämä on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Vasta kesäkuussa Litmasen kahden vuoden jakso terveenä päättyi polven revenneeseen kierukkaan.

Sitä edellinen loukkaantuminen sattui harmillisimpaan mahdolliseen paikkaan: Odotettu paluu Saviniemen kentälle 17 vuoden jälkeen kariutui toukokuussa 2009 etureisivammaan. Ottelu olisi ollut Litmasen ensimmäinen pääsarjaottelu Myllykoskella vierasjoukkueen paidassa.

Pallo korvaan ja korkki silmään

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana Litmasen keräämät vammat ovat kaikessa karuudessaan jo koomisia. Huhtikuussa 2008 hän kärsi korvavammasta saatuaan Fulhamin harjoituksissa pallon korvaansa.

Saman vuoden helmikuussa tuli jälleen loukkaantuminen harjoituksissa, kun liian kova treenaaminen aiheutti Litmaselle sydämen ylirasituksen.
Huhtikuussa 2007 mies puolestaan loukkasi niskansa ja selkänsä kaaduttuaan kotinsa portaissa.

Sokerina pohjalla on Malmössä saatu silmävamma. Malmön urheilujohtaja Hasse Borg avasi kesäkuussa 2006 nuuskapurkilla limonadipullon korkin, joka lensi Litmasen silmään.

Jari Litmanen joutuu jättämään Saksa-ottelun väliin sairastumisen vuoksi. Litmanen ei pelannut myöskään sunnuntaina kuumeen vuoksi, kun FC Lahti kohtasi Hongan. Litmanen on kärsinyt flunssaviruksesta jo pidemmän aikaa ja kun tauti ei rauhoittunut, kävi Litti maajoukkueen päävalmentajan Stuart Baxterin mukaan lääkärissä testeissä.

- Minulle kerrottiin, että Jari on sairaana ja että se on johtuu viruksesta, joka hänellä on ollut jo jonkin aikaa. Virus eteni sille tasolle, että hänen oli parempi mennä lääkäriin testeihin ja nyt odotamme tuloksia, maajoukkueen päävalmentaja Baxter kertoi tiedotustilaisuudessa tiistaina.

- Ei Jaria ollut vaikeaa jättää pois joukkueesta, sillä hän ei ole pelannut tämän viruksen takia. Kaikki se tieto jota olemme saaneet lääkintähenkilöstöltä, oli sellaista, että hänen kuntonsa ei ole viruksen seurauksena sillä tasolla, että hän olisi valmis Saksa-otteluun, Baxter sanoi. Baxter tietää Litmasen terveystilanteen. Kuningas ei ole pelikuntoinen ensi viikon Saksa-ottelussa.

- En ole kysynyt Jarilta pystyykö hän pelata. Tuntisin tilanteen melko epämukavaksi, jos joutuisin kysymään sen jälkeen, kun hänellä on muutaman viikon ollut virus, ehkä korkeaa kuumetta ja kaikki lääkintähenkilökunta ympärillä, että pystyykö hän pelaamaan. Se olisi aika noloa. Uskon, että lääkintähenkilöstö on tehnyt sen päätöksen hänen puolestaan. Vaikka hän ihmeen kaupalla paranisi, niin siltikään hän ei olisi kunnossa Saksaa vastaan, Baxter jatkoi.

- Kun kaikki lasketaan yhteen, on se järkevin päätös, ettei oteta mitään riskejä Jarin terveyden kanssa kysymällä häneltä haluaako pelata. Jos kysyimme Hannu Tihiseltä, niin varmasti hänkin olisi varmasti valmis pelaamaan, Baxter lisäsi.

Jari Litmasen vaiherikas vammakierre sai jatkoa, kun hän loukkasi harjoituksissa korvansa. Irlannin yleisradioyhtiö RTE:n mukaan Litmanen sai pallon korvaansa Fulhamin harjoituksissa ja joutuu huilaamaan sen vuoksi viikon. Tammikuussa Fulhamiin siirtynyt Litmanen ei ole pelannut seurassaan vielä otteluakaan. Hänen aikansa "mökkiläisissä" on ollut loukkaantumisten riivaama. Ensin hänellä oli sydänvaivoja jotka pakottivat hänet kentän laidalle.

Päästyään jälleen pelikuntoon Litmasen nappulakengissä oli vääränlaiset pohjalliset jotka kipeyttivät hänen nivusensa. Tällä kertaa hänellä on siis korvavamma. "Kuninkaan" epäonni ei ole aivan uutta, sillä Malmössä pelatessaan hän loukkasi silmänsä, kun urheilujohtajan nuuskapurkilla avaama pullonkorkki lensi hänen silmäänsä.

Suomen jalkapallomaajoukkueen entinen päävalmentaja ja Fulhamia nykyisin luotsaava Roy Hodgson ei valinnut Jari Litmasta lauantain huipputärkeään Valioliigaotteluun Derbyä vastaan. Hodgson on suivaantunut siitä, että Litmanen on pelannut Fulhamiin siirtymisensä jälkeen vain kaksi ottelua, kummatkin Suomen maajoukkueessa. Litmanen siirtyi Fulhamiin tammikuun lopussa.

- Hän ei ole kokoonpanossa, koska meillä on 25 muuta pelaaja, jotka ovat harjoituksissa maanantaista perjantaihin, Hodgson sanoo englantilaisen Mirrorin verkkosivuilla.

- Jari on ollut mukana vain 10 prosentissa harjoituksissa seuraan tulonsa jälkeen. Hän ei ole pelannut yhtäkään ottelua Fulhamin paidassa, mutta on pelannut kahdesti Suomen maajoukkueessa, Hodgson jatkaa.

- Outoa, että hänen kuntonsa ajoittuu yksiin Suomen pelien kanssa, Hodgson sivaltaa.

Litmanen onnistui maalinteossa keskiviikkona Bulgariaa vastaan. Kaikkien aikojen suomalaispelaaja ansaitsee lehden mukaan reilut 19 000 euroa viikossa Fulhamissa, joten seura odottaa myös vastinetta rahoilleen.

Jalkapallon Englannin valioliigaan tammikuussa siirtynyt Jari Litmanen on palannut jälleen Suomeen. Litmanen ei näin ollen debytoi vieläkään lontoolaisseurassa viikonloppuna Blackburnia vastaan. 37-vuotias Litmanen kärsii nyt lihasvenähdyksestä reiden sisäpuolella, sillä hän on joutunut harjoittelemaan vääränmallisilla kengän pohjallisilla. Uudet pohjalliset eivät ole toimineet toivotulla tavalla.

- Jarilla on ollut akilles- ja nilkkaleikkaukset, joten hän tarvitsee oikeanlaiset pohjalliset korjatakseen nilkan liikkeet. Mikäli pohjalliset eivät ole oikeat, niin hän saa lihasjäykkyyttä, Fulhamin manageri Roy Hodgson sanoo ESPN:n verkkosivuilla. Lontoosta ei löytynyt oikeaa ihmistä muokkaamaan Litmaselle oikeanlaisia pohjallisia, joten pelaaja palasi Suomeen.

- Hänen täytyi palata takaisin Suomeen korjaamaan asiaa. Ihminen, joka tekee uudet pohjalliset, tietää kaiken Litmasen leikkausten taustoista, Hodgson kertoo. Litmanen teki kaksi viikkoa sitten viimeksi visiitin Suomeen, sillä hän kärsi sydänoireista Fulhamin harjoituksissa.

Jari Litmasen kausi on keskeytynyt äkillisiin sydänvaivoihin. Litmanen kärsii ylirasitustilasta, ja hänen sydämensä syketiheys nousee erittäin korkealle pienestäkin syystä.

Englannin Valioliigassa pelaavaa Fulhamia edustava Litmanen, 37, lensi kotiin perheensä luokse Helsinkiin kuluneella viikolla. Lontooseen hän palaa tarkempia tutkimuksia varten alkuviikosta. Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Fulhamin ja Litmasen on tarkoitus tiedottaa tilanteesta lähiaikoina. Intohimoisena harjoittelijana tunnetun Litmasen tilanne johtuu liian rajusta treenaamisesta. Litmasen akillesjänne leikattiin elokuussa 2007, mutta jo marraskuussa hän pelasi Suomen maajoukkueen EM-karsintaottelussa Azerbaidzania vastaan.

Ankara kuntoutus jatkui Litmasen tehtyä tammikuussa sopimuksen Fulhamin kanssa. Harjoittelu on nyt mennyt yli. Kuorma ei kuitenkaan syntynyt hetkessä, vaan pidemmän ajan kuluessa. Litmasella ei ole ollut aikaisemmin ongelmia sydämensä kanssa.

Tosiasia on kuitenkin se, että 37-vuotiaan Litmasen elimistö ei ole enää samassa kunnossa kuin hänen ollessaan uransa huipulla kymmenen vuotta sitten. Sydämen ylirasitustila urheilijalla voi johtua tyypillisesti siitä, että hän harjoittelee sairaana tai liian paljon eikä ehdi palautua. Levon ja rasituksen suhde ei ole kohdallaan. Ylirasitustila vaatii kunnollisen palautumisen, johon kuluu useita viikkoja. Sen jälkeen harjoittelu on aloitettava uudelleen varovaisesti.

Lisäongelmia tuo se että kun elimistö on ylirasitustilassa, vastustuskyky heikkenee ja ihminen on altis saamaan helpommin infektioita. Fulhamin kaltaisessa seurassa työskentelee ammattimaisia fysioterapeutteja, joiden tehtävänä on tarkkailla jatkuvasti pelaajien levon ja liikunnan välistä suhdetta. Litmasen tapauksessa ihmetystä herättää, että näin ei tapahtunut. Epäonnistuttiinko siinä, vai olivatko Fulham ja Litmanen innostuneita saamaan maestron kentälle liian nopeasti?

Jalkapallomaajoukkueen bussiin valui keskiviikkoiltana Porton Dragao-stadionilla yrmeän näköisiä miehiä. Unelma EM-lopputurnauspaikasta eli karsintojen loppuun saakka, mutta unelmaksi kaikki vain jäikin Suomen pelattua Portugalin kanssa tasan. Kapteeni Jari Litmanen muistutti kuitenkin, että kaikki annettiin mitä annettavissa oli.

- Hyvä taistelu oli. Voitto tarvittiin, siihen uskottiin, mutta ei riittänyt. Jokainen teki kuitenkin parhaansa, ja joukkueesta täytyy olla ylpeä, veteraani totesi.

- Vaikka Portugali palloa pitikin, eivät he loppujen lopuksi mitään vaarallista saaneet aikaan. Se meni ihan hyvin, parannettavaa jäi siihen omaan pallolliseen pelaamiseen. Muutama mahdollisuus meillä oli, mutta ei mitään suurta paikkaa. Litmasen osalta karsinnat päättyivät keskiviikon pelin 67. minuutilla, kun suomalaisjalkapallon ikonin kentällä korvasi Mika Väyrynen. Nyt Litmanen oli siis avauksessa, kun lauantaina hän tuli vaihdosta viimeisen puolen tunnin ajaksi. Sadan minuutin saldo on hieno miehelle, joka on viettänyt melkeinpä koko vuoden sairastuvalla. Siitä ei paljon lohtua kuitenkaan irronnut.

- Nämä kaksi peliä olivat henkilökohtaisia voittoja minulle, mutta valitettavasti paska makuhan tästä jää itselle ja kaikille muillekin. Tähän viimeiseen iltaan ei pidä kuitenkaan liikaa tuijottaa, jokaisella joukkueella oli ne 14 matsia aikaa saada riittävästi pisteitä. Meillä on pettymyksiä tullut jo matkan varrellakin.

- Taisteltiin viimeiseen asti, se on hieno homma. Täytyy muistaa, että tässä lohkossa oli kolme joukkuetta, jotka olivat mukana MM-kisoissa. Siinä mielessä todella hyvät karsinnat meiltä.

Uran jatkoa ajatellen hyvä toipuminen antoi ehkäpä uskoa. Päätöksiä Litmanen ei ole kuitenkaan mihinkään suuntaan tehnyt.

- Päivä kerrallaan on eletty nämä viimeiset viikot, ja pistin kaiken likoon, että pystyn olemaan ryhmässä mukana. Tulevaisuutta ei ole ehtinyt miettiä. Kuntoutus jatkuu, ja varmasti talven aikana tulee joku päätös, Litmanen sanoi tulevasta.

"Litin" kuntoutuminen on edennyt hyvin. Kapteeni Jari Litmasen paluu A-maajoukkueryhmään akillesjännevamman jälkeen on hieno uutinen koko joukkueelle. Mies itse ei tavoilleen uskollisena lähde kuitenkaan liikoja ennakkoon lupailemaan. Litmasen ei alkuperäisten arvioiden mukaan pitänyt ehtiä toipua pelikuntoon ennen EM-karsintojen päättymistä, mutta tällä kertaa aika on ollut ”Litin” ja Suomen puolella.

- Tietysti on hienoa palata ryhmään mukaan ja olla mukana viimeisissä ratkaisuotteluissa, Litmanen sanoo.

- Kuntoutus akillesjänneleikkauksesta on mennyt täysin suunnitelmien mukaan ja hyvin. Kuntoutus on mennyt hiukan jopa etuajassa. Kuten päävalmentaja Roy Hodgson, myös Litmanen itse painottaa, että nimeäminen joukkueeseen ei vielä merkitse automaattisesti sitä, että hän myös pystyy pelaamaan. Toivoa kuitenkin on.

- Pelaamista on turha miettiä vielä lainkaan, katsotaan ensi viikolla asiaa rauhallisesti ja seurataan, minkälaiseen kuntoon pääsen, Litti totesi.

Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteeni Jari Litmanen joutuu akillesjänneleikkaukseen. Toipumisaika on niin pitkä, että Litmasen kausi on ohi. Litmanen ei pysty pelaamaan tällä kaudella Malmö FF:n Allsvenskan-pelejä eikä myöskään jäljellä olevia EM-karsintaotteluita. Samalla Litmanen ja Malmö FF päättivät yhteisymmärryksessä purkaa sopimuksensa, joka olisi muutoin päättynyt Ruotsin sarjakauden lopussa.

Litmasen kauden viimeiseksi peliksi jäi EM-karsintaottelu Serbiaa vastaan. Litmanen tuli vaihdosta kentälle ottelun toisella jaksolla ja pelin jälkeen havaittiin, että hänen akillesjänteensä on kipeytynyt. Litmanen joutui jättämään vaivan vuoksi neljä päivää myöhemmin pelatun Belgia-ottelun väliin. Kaikissa muissa kuluvien karsintojen otteluissa hän pelasi ja teki niissä kolme maalia.

- Valitettavasti joudun jälleen leikkaukseen. Nyt suoritetaan vasemman jalan akillesjänteen puhdistusleikkaus. Toipumisennuste harjoittelu- ja pelikuntoon on neljästä kuuteen kuukautta, Litmanen sanoi.

- Sinä aikana voin myös rauhassa miettiä tulevaisuuttani jalkapalloilijana.
Litmasen kausi jäi sitkeän akillesjännevaivan vuoksi vajaaksi. Hän ei pystynyt pelaamaan ainuttakaan ottelua kesäkuun karsintaotteluiden jälkeen.

- Olen tietysti pettynyt, että en pystynyt pelaamaan kuin kahdessa pelissä tänä vuonna ja että en voi olla seurani syksyn sarjapeleissä enkä myöskään maajoukkueen tärkeissä karsintapeleissä mukana, ennätykselliset 108 maaottelua pelannut ja niissä myös ennätykselliset 28 maalia tehnyt maajoukkuekippari kertoi.

Suomen EM-karsintaottelut jatkuvat 22. elokuuta, kun Suomi kohtaa Tampereella Kazakstanin. Tällöin ”Huuhkajien” kapteenina nähdään mitä suurimmalla todennäköisyydellä Sami Hyypiä.

Tiesitkö Jari Litmasen loukkaantumisesta ennen Bakun peliä? Luulen, että loukkaantuminen tapahtui ennen sitä. - Ei mitään tietoa.

Et tiennyt?

- Hän pelasi Bakussa Azerbaidzhania vastaan täydet minuutit ja mielestäni hän oli yksi meidän parhaista pelaajistamme. Jos hänellä oli loukkaantuminen ennen sitä tai josko hän sai sen sen jälkeen, niin siihen en voi vastata. Olin siinä käsityksessä, että hän toipui nilkkaleikkauksesta. En tiennyt, että hänellä oli lisäloukkaantuminen. Selvästikin jos näin oli, niin vamma ärtyi jostain syystä, sillä se ei ollut mikään ongelma meidän harjoitellessa Wienissä tai Bakussa.

Jos sanot minulle – enkä voi väitellä kanssasi –että loukkaantuminen josta hän kärsii nyt, tapahtui ennen sitä, niin sitten jotain täytyi tapahtua joka ärsytti sitä. Se ei ollut ongelma Wienissä eikä Azerbaidzhanissa. Se on kuitenkin selvästikin ollut ongelma hänen palatessaan Malmöön.

Jari Litmasen epäonni ei ota loppuakseen. Oudot loukkaantumiset saivat jatkoa, kun Litmanen kompuroi kotinsa rappusissa, ja satutti selkänsä ja niskansa. Toistaiseksi Litmanen on sivussa ruotsalaisseuransa Malmö FF:n kokoonpanosta ja harjoittelee itsekseen.

36 -vuotias Litmanen oli hakemassa pojalleen Carolle maitoa varhain aamulla, kun tasapaino petti portaissa. - En pysty kääntämään päätäni, enkä kääntämään vartaloani oikealle. Ensi olo prani nopeasti, mutta parin päivän jälkeen tuntui taas huonommalta. Onneksi ole kuitenkin pystynyt koko ajan harjoittelemaan, Litmanen kertoi Sydsvenskan -lehden nettisivuilla.

Kaatuminen rappusissa kuuluu lähes samaan kategoriaan kuin viime kesän loukkaantuminen. Silloin Litmanen sai limonadipullon korkin silmäänsä, ja joutui olemaan pari kuukautta sivussa.

Pelit loppuivat viime syksynä reisirevähdykseen, ja sairasloman aikana Litmasta pitkään vaivannut nilkka leikattiin.
Lahtelainen palasi kentille maaliskuun lopussa surullisen kuuluisassa EM-karsinnassa Bakussa, jossa Suomi hävisi Azerbaidzhanille nolosti 0-1.

Litmanen kävi perjantaina hovilääkärinsä vastaanotolla, mutta ei osannut, milloin hän on taas pelikunnossa. Malmö pelaa tänään Allsvenskanissa GAISia vastaan ilman Litmasta.

Litmanen on saanut enemmän kuin oman osuutensa loukkaantumisista, mutta ei pidä itseään herkempänä kuin muitakaan. - Ihmiset ovat erilaisia, hän kuittaa. - Tiedän kuitenkin tarkkaan, mitä vaatii tulla takaisin loukkaantumisen jälkeen, niin monta kertaa olen sen tehnyt. Litmasen kohdalla paluu kestää pitempään kuin monella muulla, sillä hän on täydellisyyden tavoittelija. Kentälle lahtelainen ilmestyy vasta sitten kun kunto on täydellinen.

Litmanen puuttui Malmön kokoonpanosta myös viime viikonloppuna, silloin henkilökohtaisten syiden takia. Hän oli Lahdessa mummonsa hautajaisissa.

Litmanen kävi viime marraskuussa läpi nilkkaleikkauksen, minkä takia miehen sopimustilanne oli pitkään avoin, sillä Litmanen halusi kuntouttaa itsensä täysin ennen kuin päättää jatkostaan. Nyt Litillä on takana pitkä toipumisjakso, jonka aikana hän on tehnyt yksin töitä päästääkseen pelikuntoon.

- Leikkauksestani on nyt kulunut viisi kuukautta ja olo on niin hyvä kuin mahdollista. Harjoittelen täysillä ja toivon pystyväni ottamaan osaa peleihin täysipainoisesti mahdollisimman pian. Malmössä jatkaminen oli looginen päätös sillä tunnen hyvin seuran ja seura tuntee minut. Toivon ja uskon, että kaudesta 2007 tulee parempi sekä seuran osalta että myös minulle henkilökohtaisesti, Litmanen toteaa Malmön kotisivuilla.

Suomen jalkapallomaajoukkueen kapteenin Jari Litmasen leikattu nilkka paranee ennakko-odotusten mukaisesti. Silti Litmasen osallistuminen maajoukkueen seuraavaan EM-karsintaotteluun on epävarmaa. Suomi johtaa karsintalohkoaan ja kohta seuraavaksi Azerbaidzhanin vieraissa Bakussa 28. maaliskuuta.

- Ennusteen mukaan toipuminen vie kolmesta neljään kuukauteen. Nilkkaleikkauksesta on nyt kulunut kolme kuukautta. Jalka tuntuu hyvältä, mutta täydessä kunnossa se ei ole, eli kaikki on toistaiseksi avoinna, Litmanen kertoi. Litmanen osallistui sunnuntaina Lahdessa jääkiekkoilun hyväntekeväisyysotteluun.

- Luistin tukee nilkkaa paremmin kuin jalkapallokenkä. Jalan kuntoutus ja muu harjoittelu jatkuu. Pelaaminen ensi kuussa on mahdollista - tai sitten ei, totesi Litmanen. Helmikuussa 36 vuotta täyttävän Litmasen sopimus ruotsalaisseura Malmön kanssa päättyi, eikä jatkosta ole varmuutta.

- Sanoin jo syksyllä, että alan neuvotella asioista vasta toipumisjakson päätyttyä. Siksi en toistaiseksi ole keskustellut yhdenkään seuran kanssa tulevasta kaudesta, Litmanen sanoi.