Reykjavik – äärimmäisyyksien maan kiehtova pääkaupunki

Savuinen lahti Reykjavik on Islannin moderni ja samalla perinteinen, eloisa pääkaupunki, jonka lähialueella asuu neljännesmiljoona maan liki neljästäsadastatuhannesta asukkaasta.

Matkakohteena Reykjavikin seutu on moninainen ja tarjoaa kaikkea kulttuurista rikkaaseen luontoon. Erityisesti suomalaisille maa muistuttaa omaa sijaintiamme Euroopan laidalla. Samalla historiamme ovat kovin toisiaan muistuttavia, toisen Pohjolan maan alaisuudesta kukoistavaan itsenäisyyteen.

Kulttuurikohteita

Islannissa on rikas kulttuuri ja historia, johon kannattaa tutustua – näin matkastaan saa paljon enemmän. Reykjavik-kortti (1, 2 tai 3 päivälle) on helppo ja halpa tapa tutustua kaupunkiin. Kortilla voi kulkea maksutta kaupungin busseissa ja käydä kaikissa julkisissa uimahalleissa sekä museoissa ja gallerioissa. Ilman korttia bussimatka pitää maksaa käteisellä tai puhelimen sovelluksella. Vaihtorahaa ei kuljettaja anna.

Lisäksi kortilla saa alennuksia muihin kohteisiin. Kortin voi tilata sähköisesti ja lunastaa joissakin kaupungin museoissa, ja sen saa alkamaan haluamallaan kellonlyömällä.

Kaupunkibussilla ei pääse kätevästi tai maksutta Keflavikin lentokentälle, jonne kyydin voi tilata etukäteen.

Uimahalleissa on lämminvesialtaat, joihin paikalliset tulevat seurustelemaan – uimarantoja ei maassa juuri ole. Eläkeläisille ei halleihin ole pääsymaksuakaan. Noin 40-asteisen veden uskotaan lievittävän ruumiin ja sielun vaivoja.

Keskeiset museot, joissa satunnainen matkailija viihtyy hyvin, ovat mm. kansallismuseo, merimuseo, asutusmuseo, kansallisgalleria sekä ilmainen pääkirkko, joka näkyy korkeutensa (73 m) takia lähes kaikkialla kaupungissa.

Loistavat näköalat ovat myös Perlan-nimisessä, vanhaan vesitorniin tehdyssä jään ja veden vaikutuksia Islantiin esittelevässä näyttelyssä. Samalla näyttelyssä käsitellään maan vulkaanista toimintaa sekä luontoa ja eläimistöä monipuolisesti.

Näkymä kirkon tornista kaupunkiin.

Luontokohteita

Islannissa on osattu tuotteistaa karu luonto, joka on hyvin vaihteleva jopa suomalaisille. Monien Islannissa vierailevien päivämatkakohde on kultainen kierros: vierailu maan ja Euroopan vanhimman parlamentin Alltingin eli yleiskäräjien syntysijoilla, geysirillä nimeltään Strokkur lähellä maan toiseksi suurinta jäätikköä, nimeltään Longjokull, sekä tutustuminen Gullfossin vaikuttavaan vesiputoukseen.

Sininen laguuni on pääkaupungin eteläpuolella oleva kuuma lähdealue, jonne on tehty laaja kylpyläalue oheispalveluineen. Korkeahkoksi hinnoiteltu kylpyläkohde on hinnastaan huolimatta käymisen arvoinen, vaikka ei terveysvaikutuksiin kertakäynnillä uskoisikaan.

Retket kannattaa varata kotona etukäteen sähköisesti. Hotellit välittävät myös retkiä, mutta lyhyellä aikavälillä retket voivat olla varattuja. Koska säätilaa Islannissa ei pysty ennustamaan kovin pitkälle eteenpäin, paras matkavarustus myös heinäkuussa on lämpimät ja sateenpitävät vaatteet.

Ruokailu

Islannissa vierailevan kannattaa tutustua paikalliseen keittiöön, jossa on omaleimaisuuden ohella kansainvälisiä vaikutteita.

Erityisen maukkaita ovat paikalliset kalaruoat, varsinkin suomalaisille tuntemattomat merikalat, kuten turska.

Myös lammasruoat ja muut liharuoat ovat kokeilemisen arvoisia. Paikalliset oluet ovat maistuvia, vaikka ne ovatkin paikoin jopa hieman Suomen hintatasoa kalliimpia.

Yleensäkin Islannin hintataso on jonkin verran Suomen hintatasoa korkeampi. Islanti oli kesällä 2024 Euroopan kallein maa Sveitsin ohella.

Modernin Pohjolan mallimaa

Islantilaiset ovat tietoisia arvokkaasta ja erilaisesta luonnostaan sekä historiastaan. Heille omaleimainen kansallisuus sekä kansainvälisyys ovat itsestäänselvyyksiä.

Islanti on moderni pohjoismaa, jossa on korkea elintaso, tasa-arvo ja halu parempaan tulevaisuuteen!

Lahden Suomalainen Klubi teki matkan Islantiin heinäkuussa 2024.

Lähteet:

Guilbot, Leslie. Reykjavik ympäristöineen: kartta ja opas. Otava, 2017.

Leffman, David. IslantiTOP 10. WSOY, 2014.

Price, Lance, Islanti matkaopas. Tammi, 2015.

Kaikki uutiset · Arkisto 2024